Lämmönjako ja käyttöveden tarve määrittelevät hyötysuhteen – vedenkulutus ja lämmitysjärjestelmä kertovat lämmitystehon tarpeesta enemmän kuin talon koko. Mitä enemmän järjestelmän tarvitsee tuottaa kuumaa vettä, sitä enemmän vaaditaan tehoa ja hyötysuhde alenee. Vastaavasti matalalämpöä tuottava järjestelmä toimii hyvällä hyötysuhteella ja säästää eniten energiaa.
Vanha talo kuluttaa enemmän energiaa kuin uudiskohde – uuden talon lämmöntarve neliötä kohden on kolmanneksen pienempi kuin vanhan omakotitalon. Järjestelmä voi ajaa verkkoon matalalämpöistä vettä hyvällä hyötysuhteella. Ostoenergian osuus on vain kolmasosa, ja ilma-vesilämpöpumppu maksaa itsensä takaisin n. 3-4 vuodessa. Vanhassa talossa tehoa vaaditaan taas enemmän, ja ilmaisenergian osuus on noin puolet.
Täystehon merkitys kasvaa pohjoisessa – pohjoiseen noustessa kovien pakkaspäivien määrä yleensä lisääntyy. Aina kun pakkanen kiristyy niin, että talon energiantarve ylittää pumpun lämmöntuoton, joudutaan turvautumaan ostoenergiaan. Mikäli talvet Suomessa pysyvät leutoina, on ilma-vesilämpöpumppu oiva vaihtoehto energian säästämiseen.